Tämäki kirja oli aika täräyttävä. Se kertoo Masechabasta, joka opiskelee lääkäriksi ja joka työvuoron aikana raiskataan. Se kertoo xenofobiasta. Se kertoo surusta. Se kertoo ystävyydestä.
Miten kipeitä asioita voikin sanoa niin kauniisti? Miten rumista asioista voi syntyä jotain niin kaunista? Kopano Matlwa osaa pukea sanoiksi tämän kaiken: traumat, suru, ystävyys. Ja myös tuon xenofobian, mikä täälä Suomessakin jyllää.
Minusta tuli tämän kirjan lukemisen aikana Kopano Matlwan fani. Haluan ehdottomasti lukea myös muut hänen kirjansa.
Hyvä, että kirjan sanoma ei pelästytä, vaan houkuttelee lukemaan lisää.
VastaaPoistaJotkut osaa sen taidon.
PoistaVaikuttaa kiintoisalta ja kirja näyttää olevan saatavilla meidänkin kirjastossa. Laittelin sen kirjastolistalle ja varaan sen sopivassa kohdin.
VastaaPoistaJäänpä siis ootteleen sun mielipidettä kirjasta!
Poista