Susanna Clarke: Piranesi

Spefi-lukupiirin kanssa luettiin tämä kirja ja tää kirja kyllä vähän nyrjäytti mun aivoja! Olipa melkoinen! 

 

Kirja oli taianomainen melkein loppuun saakka. Asioita avattiin niin pikkuhiljaa, että kirjaa vaan luki ihan ihmeissään. Että mitä täällä tapahtuu? Mikä tää juttu on? Mikä tää on tää talo, jossa meri on sen sisällä? Mun ajatukset alko aika pian askartelemaan dissosiaation kanssa ja aivot muutenkin nytki ihmeissään. Että onko tää kaikki Piranesin mielen puolustuskeino? Ja sitten kun alkoi selvitä, että miten Piranesi oli joutunut siihen taloon ja mitä on tapahtunut, niin tuntui, että aivot nyrjähtää. Loppu oli mun mielestä aika äkkiä kasaan väsätty ja se löpsäytti tuota taianomaisuutta, jota kirjassa oli siihen saakka. Loppu ei kuitenkaan sinänsä huono ollu, se oli vaan erilainen verrattuna siihen, mitä kirja siihen mennessä oli.

Tää kirja kannattaa kyllä lukea. Nytkun on menny pieni tovi kirjan lukemisesta niin tuntuu siltä, että tää oli kyllä yks parhaita lukukokemuksia tänä vuonna.