Vähän erilainen rakkaustarina luvassa.
Vähän kuin summamutikassa kirjastosta nappasin tämän kirjan mukaani. Viehätti ajatus kirjasta, jonka tapahtumat sijoittuvat Afrikaan, Nigeriaan ja siellä Lagosiin. Kirja kantoi kyllä mukanaan alkuun, mutta puolen välin jälkeen tuli lässähdys. En tiedä johtuiko se kirjasta ja vai johtuiko se minusta. Puolen välin jälkeen lukeminen oli mulle pakkopullaa ja lähinnä ärsytti Hawker ja Abike ja juonen käänteet. Plääh plääh plääh. Ja loppu oli yhtä aikaa huh huh ja plääh. Huh, ku Hawkerin ei käyny kuinkaan ja plääh, miten se muuten loppui.
En aina tiennyt, että kenen puolella olisin. Abike oli välillä niin ärsyttävä rikas tyttö ja kova ja välillä taas haavoittuvainen. Hawker taas oli kovan koulun käynyt nuori poika, vastuuntuntoinen ja silti ei aina älynnyt asioita. Ja sitten kun Abiken ja Hawkerin isien yhteys selviää ja Hawker haluaa kostaa Abiken isälle oman isänsä kuoleman. Siitä se sotku alkaa. Ja voi, kun kaikki ei ole aina sitä miltä näyttää.
Jos tästä kirjasta jäikin ristiriitainen olo, niin sen se ainakin aiheutti, että haluan tutustua myös Onuzon muihin kirjoihin.
heh, ihanan tunteellinen kuvaus kirjasta :D
VastaaPoistaJotkut kirjat aiheuttaa tämmösiä purkauksia. :D
Poista