Mulla on selvästikin tämmönen tiedon lappaaminen menossa. Kiinnostaa lukea kirjoja tunteista ja vastaavista jutuista ja saada oivalluksia ittestä ja ymmärrystä ittiä kohtaan lisää. Siksi tartuin tähän Katja Myllyviidan Tunne tunteesi- kirjaankin, vaikka tuntui, että tarvinko tietoa tunteista sen kummemmin lisää.
Pitkä postaus, olkaatten hyvät! Jutut eivät ole kirjassa olleessa järjestyksessä.
Kummasti tästäkin kirjasta löytyi asiaa, joka kolahti. Ei sinänsä uutta tietoa kuitenkaan. Seuraavat lainaukset oli hyvä muistutus mulle.
"Vaikka tunteet ovat joskus todella epämiellyttäviä, niihin ei koskaan kuole. Sen sijaan tunteisiin liittyvä pelko ja tunteiden välttäminen johtaa väistämättä elämän kapenemiseen. Tämä onkin hyvä muistaa: vaikka ikävien tunteiden kohtaaminen pelottaa, se ei ole vaarallista. Vaarallista voi sen sijaan olla hankalien tunteiden välttäminen ja elämän kapeneminen tunnepelkojen takia."
"Jos ohitat jatkuvasti omat tunteesi, sinusta alkaa tuntua, että muut eivät välitä sinusta. Muut saattavat kokea sinut etäisenä, jolloin sinua on vaikeampia lähestyä."
"Kannattaa myös muistaa, että et ole vastuussa muiden tunteista. Mutta omista tunteistasi olet vastuussa. Siksi ensisijaista on aina itsestä ja omista tunteista huolehtiminen."
"Kun toisen käyttäytyminen aiheuttaa meille ikävältä tuntuvia tunteita, olemme silti itse vastuussa omista havainnoistamme, ajatuksistamme, tunteistamme ja käyttäytymisestämme."
Vaikka oon tienny nää edellä lainatut asiat, niin on hyvä saada muistutus ja kertaus tästä. Varsinkin, kun olen kasvanut vanhoillislestadiolaisuuden keskellä ja siellä on perinteisesti vastuutettu muita omista tunteista. Sitä vastuutusta kutsutaan pahentamiseksi ja piti varoa, ettei pahenna muita/ettei muut pahennu. Huoh, mitä hommaa, sanon. Tää on yks keino pitää ihmiset ruodussa. Vallankäytönkeino.
Tässä alla nää kaks kuvaa, jotka ovat hienosti eripäin, krhm. Klikkaamalla ne isommaksi voi lukea ton tärkeän asian nuista. Mää oon täydellisyydentavoittelija ja todella itsekriittinen ihminen. Se ei ole yhtään kivaa. Siksi opettelen itsemyötätuntoa, joka tahtoo olla vaikeaa.
Tuo kirja täytyy joskus lukea! Minullakin on ollut tässä tietotankkaus menossa, aika samoissa aiheissa. Hyvin kirjoitettu tietokirja on suuri ilo.
VastaaPoistaTietokirjoille on aina välillä isompaa tarvetta ja sillon hyvin kirjotettu kirja on iso ilo todellakin.
PoistaTämä aihepiiri on aina kiinnostanut minua.
VastaaPoistaTää on kyllä kiinnostava!
PoistaTässä oli paljon hyvää asiaa. Hankalien tunteiden välttäminen tosiaan vain pahentaa asioita, ja jokainen on vastuussa omista tunteistaan, ei toisten. Tuo itsekriittisyys on paha juttu, kun minulla se ilmenee juuri niin, että lamaannun täysin enkä uskalla edes yrittää. Ja itse itseni rauhoittamista minun pitäisi tosissani opetella. Minua yritettiin joskus kovasti saada DKT-ryhmään, mutta silloin ei oma motivaatio riittänyt. Nyt olisi jo motivaatiotakin, joten toivottavasti se ryhmään pääsy järjestyy jossain vaiheessa. Siellähän tuota itsensä rauhoittamistakin varmaan opetellaan, ja monet ovat kuulemma saaneet siitä apua.
VastaaPoistaMää olin vuosi sitten rentoutusryhmässä, jossa opeteltiin alkeista rentoutuminen. Teen niitä harjoituksia päivittäin ja sen avulla saan rauhotettua kehoa ja mieltä. Tosin ei sekään toimi kaikkein kovimpiin tunnelatauksiin ja kehon stressihepuleihin.
Poista