Luin Jennyn kanssa tämän vampyyritrilogian aloitusosan! Olipa kyllä kirja!
Ensinnäkin: kiesus, että on ärsyttävä päähenkilö tässä! Jeanne on teinityttö, joka yhden illan aikana menettää vanhempansa ja kaksi veljeään, kun vampyyrit hyökkäävät heidän kotiinsa. Jeannen onnistuu paeta, mutta eteen tulee mutkia ja sen juonenkiemuran myötä hän päättää esittää aatelistyttöä ja pääsee siten matkaamaan Vampyrian kuninkaanhoviin, että pääsisi KOSTAMAAN perheensä kuoleman. Jeannelle sympatiat isosta menetyksestään, se sai mut hänen puolelleen, enimmäkseen. Mutta: hän on niin kostonhimoinen ja niin täydellinen ja taitava kaikessa, että ääh ja plääh.
Juoni lähti kyllä heti vetämään ja se pysyi suht mielenkiintoisena koko ajan. Välillä vaan kiristelen Jeannen kostonhimolle hampaitani. Oli niin ääh. Onneksi juoni vei koko ajan mennessään (Jeannen koulutus hovin koulussa etenee ja soluttautuminen yms.) ja onneksi kirjan muut henkilöt olivat paljon mielenkiintoisempia kuin Jeanne itse. Esim. Naoko, japanilainen opiskelija tai koulun syövereissä asuva erakko. Lisäksi kirjan maailma on tosi mielenkiintoinen! Aurinkokuningas on onnistunut muuttamaan itsensä vampyyriksi, jotta elää ikuisesti ja sen myötä rakentanut sitten Vampyrian valtakunnakseen. Ludvig Muuttumaton hallitsee melkein koko Eurooppaa vampyyreineen ja tavisihmiset maksavat veroa joka kuukausi omalla verellään, jotta vampyyrit pysyvät hallinnassa. Tää kaikki loi semmoset kiemurat ja verkot, että ahmin tätä kirjaa, Jeannesta huolimatta, ja vaikka en oo tän kirjan kohderyhmää, minkä kyllä huomas.
Suosittelen lukemaan tämän, jos haluat liudan kaikenlaisia tunteita! 😂 Ja kaikesta ärsytyksestä huolimatta, tai ehkä nimenomaan niiden takia, aion lukea syksyllä suomeksi ilmestyvän kakkososan!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti