Välipäivien lukumaratonin kooste: Miten mulla meni maratoonaaminen?

Nyt välipäivien lukumaratonin koostetta kehiin! Luvassa pitkähkö sepustus.

Perjantai 27.12.

Aloitin lukumaratonin jo yöllä, ku valvoin. Luin klo:1.25 alkaen 1h ajan Tarinoita suomalaisista tytöistä jotka muuttivat maailmaa- kirjaa. Se eteni 65 sivua.

Sitte yöunet tähän väliin. Jatkoin aamupäivällä klo:9.30 ensitöikseni Ennen olin pakolainen- kirjaa. Sain kirjan loppuun. Aikaa näihin viimeisiin 132 sivuun meni 1h50min.

Pieni tauko ja jatkoin klo:11.40 Tarinoita suomalaisista tytöistä. Luin kirjan loppuun eli 84 sivua ja aikaa meni siihen 1h20min.

Georgen lukemista jatkoin parin tunnin tauon jälkeen. 2h15min lukuaikaa ja kirja eteni 71 sivua.

Sitte taas parin tunnin tauko ja päätin tarttua Artemikseen, että josko se etenis. Alku ollu takkunen sen kans ja saanu luettua vaan 26 sivua sitä. Klo:19.15 jatkoin ja luin 45min ja etenin hurjat 20 sivua. Tunnin tauon jälkeen uus yritys. Toiset 45min ja toiset 20 sivua. Ei tää nyt etene. Päätin jatkaa sitte Oman näköinen elämä- kirjaa. Luin sitä 10min ja etenin 7 sivua ja tein kirjan tehtävät luetuilta sivuilta lukemisen päälle. 

Tuli ton jälkeen olo, että nyt riitti lukeminen tältä päivää. Siirryin kattomaan BookTube-videoita.

Päivän saldo:

8h5min

399 sivua

2 kirjaa loppuun

Lauantai 28.12.

Päätin tarttua vielä kerran Artemikseen, että josko se etenis. Jos ei, ni jätän suosiolla sen kesken. Puolilta päivin alotin lukemisen ja nyt kirja imas otteeseensa, ku juoni nytkähtiki kunnolla eteenpäin. Luin sitä 4h putkeen ja kirja eteni 145 sivua. Wou! Jäin tähän kirjaan nyt koukkuun.

Ku on nää junnujen jääkiekon mm-kisat ja liiga-pelit, ni jääkiekkoa piti kattoa välissä. Jatkoin Artemiksen lukemista klo:18.40 ja luin sitä 2h ja se eteni 63 sivua. Sitte iski väsy ja elämä ja siirryin taas kattoon BookTube- videoita. 

Huomena vielä vika maratonpäivä! Saattaa lukeminen jatkua yöllä jo, jos ei uni tuu. 

Päivän saldo:

6h

205 sivua

Sunnuntai 29.12.

Päivän luku-urakan aloitin Artemiksella. Klo:11.10 tartuin kirjaan ja luin 1,5h ja loput 53 sivua. Artemis on nyt luettu! Kannatti yrittää tän lukemista, ku oli lopulta hyvinkin lukemisen arvoinen kirja.

Ruoan laiton jälkeen sen paistumista odotellessa tartuin taas Georgeen puoli kolmen aikaan. Pikkusta vajaa 1,5h luin ja loput 60 sivua eli sain Georgenkin loppuun. Oli ihana kirja! <3

Sitte taas näitä junnujen mm-kisoja ja niitä katsellesssa tartuin lukupinon sarjakuvaan. Ihmenaisen luin katsomisen lomassa, 45min ja 128 sivua siinä neljän ja viiden välillä.

Kirjaston sivuilta huomasin, että joku onneton oli varannu Caitlin Moranin Naisena olemisen taito- kirjan ja mulla ois pari päivää aikaa lukea se, ennen ku pitää palauttaa. Päätin tarttua siihen, vaikka ei ollu mun lukupinossa. Aloitin lukemisen klo:17.40 ja luin 1h20min ja 47 sivua.

Kolme varttia myöhemmin tartuin Uusi Sarjakuvantekijän Oppikirjaan. Luin kolme varttia ja 15 sivua. Alko mieli kuplimaan ideoista, ku erään ystäväni kanssa mietitty yhteistä sarjakuvan tekemistä. Puoli tuntia myöhemmin jatkoin tätä kirjaa ja luin 1h ja etenin toiset 15 sivua. Sitte taas ideoitten ylöskirjaamista.

Klo:22.30 jatkoin Moranin kirjaa puolille öin asti. 1,5h ja 50 sivua.  Kirja pääsi hyvälle mallille. Lopetin kirjaamisen ja jatkoin lukemista vielä puoli kolmeen asti. :D

Päivän saldo:
7h55min
368 sivua
3 kirjaa loppuun


Lukumaratonin saldo yhteensä:

22h
972 sivua

Tää lukumaraton meni aika hyvin!

Girl gang bang bang

Toinen Emmi Valveen sarjakuva. 

Tässä on lyhyitä tarinoita The Bang Bangsien elämästä. Kannessa olevien kolmen nuoren naisen tekemisistä ja myös sekoiluista. Menossa mukana myös yhden poika ja pojan isä ja hänen uusi (täydellinen) puoliso. Meno on monenlaista ja välillä vähän sekavaa.

Tämä oli mukavaa luettavaa. Sopiva välipala kaiken keskelle. Tykkään melkoisen paljon Valveen kuvituksesta. Tässä albumissa se varmistui.

Armo

Omaelämäkerrallinen sarjakuvaromaani.

Mitä mää osaisin sanoa tästä? Tää oli jotenkin tyhjentävä tapaus, ku tuntuu, ettei osaa sanoa mitään. Paikoin yhtäläisyyksiä omaan elämääni, esim. olen itsekin ollut osastolla.

Kuvituksesta pidin. Värien käytöstä. Sisäisen mustuuden kuvaamisesta.

Se jäi mulle mysteeriksi. että miksi tän sarjakuvan nimi on Armo.

Välipäivien lukumaraton 27.-29.12.

Huomenna alkaa kolmen päivän lukumaraton, johon aion osallistua niin, etten näinä päivinä toivon mukaan aukaise ollenkaan tietokonetta tai puhelimella somea. Tarvin tällaisen kunnon breikin just nyt. (Epäilen, että aukasen koneen ja katon YouTubesta kirjavlogeja.)

Lukumaratonin järjestää Lukeva peikko- blogi ja linkistä pääsee tsekkaamaan osallistujakavalkadin.

Maratonkirjapinoni on seuraavanlainen:

Markku Kähkönen ja työryhmä: Ennen olin pakolainen
Alex Gino: George
Andy Weir: Artemis
Leena Ståhlberg ja Marjaana Herlevi: Omannäköinen elämä
Katariina Kyrölä ja Hannele Harjunen: Koolla on väliä!
Iida Salminen ja Riikka Salminen: Tarinoita suomalaisista tytöistä, jotka muuttivat maailmaa
Jill Thompson: Ihmenainen
Ilpo Koskela: Uusi sarjakuvantekijän  oppikirja


Tavoitteena olis, että saisin ees yhen kirjan loppuun. Kaikki muut on kesken, paitsi kahta alinta en oo vielä alottanutkaan. Haluaisin tän maratonin myötä saada täyteen 200 tänä vuonna luettua kirjaa. Puuttuu vielä 4! Oon pari kertaa GoodReadsissa nostanu mun tavotetta, ku tuli eka täyteen 100 ja sitte vielä 150. Uskon, että saan ton 200 täyteen. Alkaa vaan lukea paahtamaan nyt!

Kuka muu osallistuu tälle lukumaratonille?

Talvikaupunki

Aah, lisää Arnalduria ja kylmää rikostutkintaa.

"Tammikuun viima lennättää lunta kuoliaaksi puukotetun kymmenvuotiaan pojan ylle vuokrakerrostalon pimeällä pihalla Reykjavikissa. Lapsen äiti on Thaimaasta, joten syntyy epäilyjä teon rasistisista motiiveista. Rikospoliisit Erlendur, Elínborg ja Sigurður Óli saavat ajatuksia herättävän tehtävän talvisessa kaupungissa, joka voi olla kova ja kylmä." GoodReads

Tässä oli kyllä omanlaisensa tarina. Mun mielestä kirjan loppuratkaisu oli vain ja ainoastaan surullinen ja sitä paljastamatta sen kummemmin, myös itsekäs. Äääää. En tykännyt siitä. Kirja muuten oli juoneltaan hyvä ja meni eteenpäin ja en osannut aavistaa loppuratkaisua. Pieni läkähdys tähän sen lopun takia.

Erlendurin elämän käänteet ovat aina mukavaa seurattavaa ja niin tässäkin kirjassa, kun ne menivät eteenpäin. Pakko saada jo senkin takia pian seuraava tän sarjan osa luvun alle. Toivottavasti Elínborgistaki kerrottais pian enempi. Erlendur ja Sigurður Óli ovat saaneet estradia jo hyvästi.

Milanon nukkemestari

Kestipä tosi kauan, että sain jatkettua tätä sarjaa. Mulla on iso ongelma siinä, että saan niin huonosti luettua oman hyllyn kirjoja. Tässä ois kovasti petrattavaa.

GoodReadsista juonen kuvaus: "Arianna de Bellis on saanut tyttären Bartolomeon kanssa ja muuttanut Milanoon, missä hän työskentelee tutkijana yliopiston oikeuspsykologian laitoksella. Milanossa löytyy murhattuina kaksi opiskelijaa nukke kädessään. Samankaltaisesta murhasarjasta tuomittiin neljä vuotta aiemmin pappi, mikä loi raskaan varjon katolisen kirkon ylle. Ariannan pappisveli Ares ryhtyy nyt Vatikaanin pyynnöstä selvittämään, onko marionettimurhaajaksi nimetty pappi sittenkin syytön. Arianna puolestaan etsii epätoivoisena Milanon kaduilta psykiatrisesta hoidosta karannutta vankia, joka väittää pakenevansa salaperäistä Nukkemestaria. Mutta kuka todella pitelee lankoja käsissään ja hakee öisillä kaduilla seuraavaa uhriaan?"

Kirja vei mennessään, vaikka vajaa 2v sarjan osien välillä pikkusen kaiveluttikin muistia. Edelleen pidän Ariannasta ja näistä kirjoista. Juonen käänteet mielenkiintoisia ja miljööstä pidin myös. Kun tän sain loppuun ni aloitinkin heti sarjan seuraavan ja toistaiseksi viimeisen osan.

Ps: Hyvää joulua teille, jotka joulua vietätte!

Itsenäisiä naisia

Mää oon jotenkin nyt niin ihastunut näihin ns. tosisatukirjoihin. Saan näistä valtavasti potkua. Oispa näitä ollu mulla luettavana lapsena. Olisin tarvinut.

Tässä kirjassa naisia käydään läpi nykyhetkestä taaksepäin heidän syntymäpäiviensä mukaan. Monet heistä tiesinkin, mutta osa oli sellaisia, joita en tiennyt. Tekstit olivat helppoa ja selkeää luettavaa. Kuvituksessa minua häiritsi se, ettei monikaan ollut mun silmiin näköisensä. Jos en olisi tiennyt, että ketä kuva esittää, en olisi aina tunnistanut.

Tähän mennessä oon tykännyt näistä kirjoista aivan valtavasti. Ainut mikä pelottaa näissä on, että kyllästyn näihin, ku ahmin näitä. Kirjahyllyssä odottaa seuraava tällanen nytkin.