Piilosta

Osallistuin yli vuoden kestäneeseen kirjaprojektiin. Nyt, helmikuun 25. päivä oli viimein kirjan julkistamistilaisuus. Viimein sain käsiini tämän ihanan kirjan, jonka syntymisessä olen ollut mukana.

Piilosta-kirja pohjautuu Sini Yrjänän vertaistoiminnassa

toteuttamaan valokuvaprojektiin, jossa kuusi
naista työstävät elämäänsä ja minuuteensa vaikuttaneita
seksuaalisen väkivallan ja kaltoinkohtelun seurauksia.
Tämä on ”Ihanaisten” tarina kuvin ja sanoin näkyväksi tulemisesta,häpeästä ja syyllisyydestä vapautumisen tiestä sekä
voimautumisesta. Kirjan ja projektin kuvista on koostettu
myös valokuvanäyttely.

Piilosta-kirjaan liittyvän valokuvanäyttelyn aikataulu:
Maaliskuu 2016 - Kempeleen pääkirjasto, Zeppelin
Huhtikuu 2016 - Sievin pääkirjasto
Toukokuu 2016 - Lumijoen kirjasto Hiidenkivi
Kesäkuu 2016 - Ruukin pääkirjasto

Tämä projekti on ollut itselleni todella voimauttava. Toivon, että muut saman kokeneet uskaltavat tulla piilosta ja alkaa astella kohti parempaa elämää. Asioiden käsittely on rankkaa ja uuvuttavaa, mutta kaiken sen arvoista.

Kirjassa me kuusi naista kerromme kuvien ja omien sanojen myötä omaa tarinaamme ja matkaamme kohti parempaa huomista. Kirja on koskettava ja liikuttava ja toivoa kantava.

Kirjalla on omat facebook-sivut. Ne löydät täältä.

Kirjan nettisivut löydät taas täältä ja sieltä kirjan voi myös ostaa.

Lumottu

Deborah Harknessin Lumottu lumosi minut jo ensimmäisen 10 sivun aikana. Pitkästä aikaa kirja, joka vain vie mennessään! Tästä tulee mieleen Twilightit ja Potterit. Tässä on taikaa!

Kuva täältä

Diana Bishop on historiantutkija ja noitasuvun viimeinen vesa. Tutkimuksiaan tehdessään hän törmää noiduttuun kirjaan ja siitä alkaa keriytyä auki monenlaisia käänteitä ja mutkia. Hän rakastuu vampyyriin, Matthew Clairmontiin ja saa senkin takia Neuvoston peräänsä. Hän alkaa löytää omaa magiaansa. Hän on lumottu.

Kirja piti otteessaan! Aina, kun en ollut sitä lukemassa, se kuiskaili minulle, että tulisin takaisin kirjan maailmaan. Tätä kirjaa voin suositella lämpimästi kaikille!

Ainut pettymys oli se, että kirjan jatko-osia ei ole suomennettu. Vähän järkytyin tästä tiedosta, kun googlailin asiaa. Melkein itkettää. Haluaisin niin palata kirjan maailmaan takaisin. Ja suomeksi, jotta saisin kaiken irti siitä.

Viiden kirjan haaste

Sain tämän haasteen Kirja ja kuppi kuumaa- blogista. Näitä olikin hauskaa miettiä!

Kirja, jota luen parhaillaan

Deborah Harknessin Lumottu on nyt luvun alla. Kirja vei mennessään heti ensimmäiseltä sivulta.

Kirja, josta pidin lapsena

Kirjahyllystäni löytyy Maija Karman kuvittama Z Topeliuksen Adalminan helmi. Omistuskirjoituksen mukaan olen saanut kirjan joululahjaksi vuonna 1992. Tätä kirjaa luin lapsena monesti tai selasin ihan vain kuvien vuoksi.

Kirja, joka jäi kesken

Viimeisin kesken jäänyt kirja on Linda Olssonin Kaikki hyvä sinussa. Niin tylsää ja laahaavaa tekstiä, etten viittä sivua pidemmällä jaksanut edes yrittää lukea.

Kirja, joka teki vaikutuksen

11-vuotiaana luin Saima Harmajan Palavan elämän. Muistan kuinka eläydyin ja samastuin Saiman tuntemuksiin ja hartaana luin kirjaa. Samoihin aikoihin Harmajan runot iskivät minua lekalla. Rannalla- runon olen muistanut ulkoa siitä asti.

Kirja, johon palaan uudestaan

Ei pysty millään vastaamaan vain yhdellä kirjalla!

L.M.Montgomeryn tuotanto. Montakohan kertaa olen elämäni aikana lukenut Annat ja Runotytöt? Pidän myös paljon Montgomeryn muista kirjoista ja ainakin Sinisen linnan olen lukenut useammin kuin vain kerran. Pat- sarjan luin vasta jokunen vuosi taaksepäin. Uskon lukevani senkin uudelleen vielä monesti.

Louisa M Alcottin kirjat on toinen kokonaisuus, jotka olen lukenut varmaan yhtä usein kuin Montgomerynkin kirjat. Pikku naisia- sarja sekä Kun ruusu puhkea jatko-osansa kanssa ovat ihania. 

Frances Hodgson Burnettin kirjat, esim. Salainen puutarha, olen lukenut monesti. Ja tulen lukemaan ne vielä monesti!

Haastan Unilmian ja Suvin!

Mielisairaalan kesätyttö

Blogeista bongasin tämän sarjakuvan ja se herätti kiinnostukseni. Varasin sen heti ja nyt sain tämän käsiini. Luinkin sen melkeinpä yhdellä ahmaisulla.

Kuva täältä

Sarjakuva oli hyvä ja ajatuksia herättävä. Niin kutsutun hulluuden raja on häilyvä. Mielenterveysongelmat eivät minun mielestäni ole hulluutta vaan yleensä oire jostakin. Niin kuin tässä sarjakuvassakin päähenkilö Vilmalla, joka on kesätöissä psykiatrisella osastolla.

Kuka lopulta on hullu ja kuka ei? Sarjakuva tuo hyvin esiin myös stereotypioita mielenterveysongelmaisista ihmisistä. Itseä tämä sarjakuva kosketti myöskin sen takia, että olen jo pitkään sairastanut vakavaa masennusta ja traumaperäistä stressihäiriötä. Sairastaessa joskus pahinta on ihmisten tietämättömyys ja varsinkin ymmärtämättömyys. Tämänkin asian voi löytää tästä sarjakuvasta.

Rintasen piirtämä sarjakuva viehätti myös väreiltään ja piirroksiltaan. Voin suositella tämän lukemista kaikille.

Keräilijä

Nora Roberts se ei petä! Hänen kirjojensa parissa viihtyy aina. Pokkarit ei tosin lukeudu tähän, ne ovat Robetsillakin kökköjä.

Kuva täältä

Keräilijä kertoo kirjailija Lila Emersonista, joka sattuu todistamaan murhan. Eräs komea taiteilija etsii Lilan käsiinsä auttamaan todistamaan, ettei hänen veljensä ole murhaaja. Juonen käänteet ovat mukaansa tempaavia ja mielenkiintoisia. Faberge mielenkiintoisine historioineen, Firenze ja New York, rakkaus, jännitys. 

Luin kirjan parissa päivässä ahmien. Kirja pahiskin paljastuu kunnolla vasta loppuosassa kirjaa. Mikä on hyvä asia!

Jospa saisin pian lisää käsiini Robertsin kirjoja, joita en ole vielä lukenut.

Katse menneisyydestä

Mary Higgins Clarkin Katse menneisyydestä on kirja, jota luin yli kuukauden. Hitaasti eteni siis meno!

Päähenkilö Laurie Moranin aviomies murhattiin heidän poikansa silmien edessä. Murhaaja "Sinisilmä" uhkasi samalla seuraavaksi tappaa Laurien ja sitten heidän poikansa, Timmyn. Kirjassa seurataan Sinisilmän suunnitelman etenemistä viiden vuoden tauon jälkeen.

Toisena juonena kirjassa on Laurien suunnitteleman tositv-sarjan kuvaukset. Tämä juoni on paljon mielenkiintoisempi, kuin Sinisilmän metkut.

Kuva täältä

Kirja oli toisaalta ihan mielenkiintoinen, toisaalta taas tylsä ja ennalta arvattava. Lukukokemuksena njääh ja jees. Loppuun asti piti silti lukea! En kuitenkaan suosittele tätä. Clarkin kirjoista on mielikuva, että aiemmin vuosia sitten lukemani olisivat olleet parempia. 

Ylistyslaulu elämälle

Ylistyslaulu elämälle

Tänään,

kun auringon kuumat ja häikäilemättömät

hyväilyt jälleen kerran ovat herättäneet eloon

koko luomakunnan,

ja maailma räjähtänyt täyteen

luomisen riemua,

juuri tänään

tahtoisin laulaa ylistyslaulun

Sinulle, Elämä.

Tahtoisin laulaa

lasinkirkkaan laulun,

jonka sävel soisi kuulaana ja kauniina

niin kuin mustarastaan huilu

himmeässä kesäyössä.

Tahtoisin laulaa

yksinkertaisen laulun,

jonka jokainen sana olisi tosi ja aito,

niin kuin koivuntuoksu

ensimmäisen kevätsateen jälkeen.

Tahtoisin laulaa näin:

rakastan sinua, Elämä,

rakastan sinua silloin, kun sinä annat,

kun ruhtinaslahjojesi runsaus

ryöppyää ylitseni,

kun ilo, hellyys, ystävyys, ihmisen läheisyyden

lämpö

lankeavat osakseni,

ja sydämeni on kevyt ja onnellinen.

Mutta tahdon oppia rakastamaan sinua

silloinkin, kun sinä otat,

kun vaadit takaisin jonkun lahjoistasi,

kun kiellät jotain keskeistä,

jotain, jota ilman on autiota elää,

tai pakotat minut hyväksymään

kipeää tekevien jäähyväisten välttämättömyyden.

Sillä saaminen ja luopuminen,

tuleminen ja lähteminen,

alku ja loppu,

kaikki ne kuuluvat sinun kuvaasi, Elämä,

ja siksi tahdon tänään kiittää sinua kaikesta,

itkusta ja naurusta,

ilosta ja tuskasta,

rakkaudesta ja rakkaudettomuudesta,

kukkimisesta ja kuihtumisen kivusta,

sillä katoamisen ja kuolemankin varjon alla

täyttää sydämeni kiitollisuus:

olen saanut olla ihminen.

Raili Malmberg