13 joulukuuta, 2019

Mies järvessä

Jotenkin näistä Arnaldurin dekkareista on tullu mulle semmosia kirjoja, joihin tartun kun tarvii aivot narikkaan, mutta seura on taatusti hyvää ja tylsää ei tuu.





"Kleifarvatnin pinta laskee ja pohjalta paljastuu luuranko, johon on sidottu radiolaite. Rikospoliisit Erlendur, Elínborg ja Sigurður Óli joutuvat kaivautumaan kylmän sodan aikaisiin tapahtumiin ja vuosikymmenten takaisiin selvittämättömiin katoamistapauksiin.

Itä-Saksa, 1950-luvun puolivälissä. Islantilaisia nuoria opiskelee Leipzigissa DDR:n valtion stipendillä. Joidenkin silmät avautuvat kriittisyyteen, jotkut säilyttävät uskonsa järjestelmään. Mutta onko joku heistä Stasin avustaja?

Erlendurin oma menneisyys ja nykyinen elämäntilanne kiertyvät auki yhdessä luurangon arvoituksen kanssa, ja menneessä maailmassa alkanut kertomus haihtuneista unelmista ja kadonneista ihmisistä sulkeutuu." Juoni GoodReadsista.

Tää kirja vei kyllä mennessään. Jotenkin vain upposin lukemaan juonen käänteitä, jotka olivat kyllä mielenkiintoisia ja joista en DDR:n osalta tiennyt käytännössä mitään. Vaikka sinänsä nää dekkarit on tyypillisiä poliisi ratkoo- dekkareita, niin jotenkin oon kovasti tykästynyt Erlenduriin ja hänen kollegoihinsa ja heidän kaikkien elämän käänteisiin. Joo ja nää kirjat ei auta yhtään mun matkahaaveita. Haluaisin käydä Islannissa joskus. Nähdä ne laava-aavat ja kaikki.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti