04 toukokuuta, 2020

Miten meni mun vapun lukumaraton?

Vapun lukumaraton sujui ihan todella hyvin! Mun lukuilo ja keskittymiskyky on palannu melkein ennalleen. Sanottasko silleen 70%:sti. Oon niin onnellinen siitä. Nyt ku taas pystyy aika hyvin lukemaan ni koen olevani paljon enemmän takaisin oma itseni. 

Kirjapinoni lukumaratonille oli tällainen:

Gengoroh Tagame: My brother's husband
David Casarett: Tiikkipuulehdon arvoitus
Heli Suutari: Kaikki kääntyy hyväksi
Silvana Berki: Olipa kerran toivo: Albanialaista nykyrunoutta
Sanna Leino: Stressitohtori
Lisa Myhre: Nemi #1
Lapuss&Renaud Collin: Kätyrit 2: Pahispaniikki


Kävelyllä huomasin kuinka luonto on ruvennut taas heräämään. <3


Torstai 30.4.

Torstaina luin: 
Nemi: 68 sivua (loppuun)
Olipa kerran toivo: 7 sivua
Kätyrit: 48 sivua (loppuun)
Stressitohtori: 16 sivua
Tiikkipuulehdon arvoitus: 13 sivua
Yhteensä: 152 sivua

Nämä luin neljässä noin 15 minuutin pätkässä ja kahdessa noin puolen tunnin pätkässä.
Olo on wau tämän päivän jäljiltä! Niin ilonen, ku pystyny lukemaan näin paljon pitkästä aikaan!


Perjantai 1.5.

Perjantaina luin:
Stressitohtori: 27 sivua (loppuun)
Olipa kerran toivo: 24 sivua
Tiikkipuulehdon arvoitus: 45 sivua
Kaikki kääntyy hyväksi: 21 sivua
Yhteensä: 117 sivua

Nämä luin kahdessa puolen tunnin pätkässä, kahdessa 50 min pätkässä ja yhdessä 1h15min pätkässä. Wau- olo jatkuu tän päivän jälkeen! Lukeminen on ihanaa! <3


Puissaki on osassa jo pieniä silmuja!


Lauantai 2.5.

Lauantaina luin:
Kaikki kääntyy hyväksi: 12 sivua
Tiikkipuulehdon arvoitus: 24 sivua
Yhteensä: 36 sivua

Näihin lukemisiin meni noin puoli tuntia. Kävin lauantaina kävelyllä ja sillä reissulla otin postauksen kuvatkin. Tuli enemmän luettua nettiä pitkin poikin ku kirjoja.


Sunnuntai 3.5.

Sunnuntaina luin:
Olipa kerran toivo: 41 sivua
Olipa kerran toivo: 39 sivua (loppuun)
Kaikki kääntyy hyväksi: 27 sivua
Ei koskaan liian myöhäistä saada onnellinen lapsuus: 65 sivua
Tiikkipuulehdon arvoitus: 38 sivua
Yhteensä: 210 sivua

Sunnuntai meni kivasti. Alotin yhden uuden kirjan, jota ei ollut pinossa: Ben Furmanin Ei koskaan liian myöhäistä saada onnellinen lapsuus. Sitä upposin lukemaan pariksi tunniksi. Muuten tuli kaks noin puolen tunnin ja kaks noin tunnin lukemispätkää.


Yhteenveto:
4 kirjaa luin loppuun
1 jäi pikkusta vaille loppuun (12 sivua ni kirja luettu!)
1 edistyi toivotusti
1 en alottanu ollenkaan
1 otin suunnitellun pinon ohi

515 sivua kaiken kaikkiaan!

8 kommenttia:

  1. Hienoa! Onnea tästä saavutuksesta.

    VastaaPoista
  2. Hienoa että lukeminen taas maistuu! Hyvä saavutus.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mää oon kyllä niin onnellinen siitä, että lukeminen taas sujuu! Aika wau tulos tuli tälle maratonille.

      Poista
  3. Ihanaa, että olet taas löytänyt lukuilon! ♥ Tiedän tunteen, kuinka lukujumi ja keskittymiskyvyn heikkeneminen syövät ihmistä, kirjat kun ovat minullekin niin tärkeä osa elämää. Olen ollut koko ikäni aikana vain yhden vuoden lukematta, sillä fuksivuodeksi päädyin luopumaan huvilukemisesta. Kaipaus kirjojen maailmaan kasvoi lopulta kuitenkin niin suureksi, että tartuin kerran opiskelija-talon pesutuvan saa ottaa hyllyltä löytyneeseen chick lit -kirjaan ja luin sen melkein kertaistumalta, vaikken edes pitänyt kirjasta. Sitten etsin lähimmän kirjastoni ja en enää koskaan halua kokonaan luopua kirjoista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihanaa se totisesti on! <3
      Ja
      Huh! Mää en pystyis luopuun lukemisesta minkään asian takia. Lukeminen tasapainottaa asioita niin paljon. Se voi vähentyä, mutta että kokonaan jäis.

      Poista