Maria Turtschaninoffin kirjaa Anache en voi kuin ylistää! Suunnilleen kirjan ensimmäiset rivit jo veivät minut mennessään. Enkä muista milloin viimeksi olisin lukenut kirjan, jonka ääreen palastan ollessani pois kotoa. Esim. ruokakaupassa piti käydä hyvin, hyvin äkkiä, jotta voin palata mahdollisimman nopeasti jatkamaan lukemista jne.
Kirjan päähenkilö on Anache, akkadityttö, paimentolaiskansaa. Hän elää vanhempiensa ja veljensä kanssa Veljesten lähellä paimentaen lampaitaan. Heor, Anachen veli, opettaa siskolleen miestentaitoja salaa. Anache kasvaa, oppii miesten taitoja ja naisten taitoja. Anachella on myös oma kangar, henkieläin, joka suojelee häntä. Yöllä, nukkuissaan hän tekee myös henkimatkoja, joita vain angakokit voivat tehdä ja joita varsinkaan naiset eivät voi tehdä.
Tulee vaikeita aikoja, jolloin Anache menettää äitinsä ja veljensä jumalten vihan takia. Anachesta tulee veljensä Heor, nuori mies, joka menee naimisiin Nansalin, tytön kanssa. Asia paljastuu ja edessä on taistelu vihamielisen angakokin kanssa.
Kirja oli kertakaikkisen hyvä. Upposin siihen niin, että sain kuulla kuittailuja siitä, etten kuule ja näe mitään lukiessani. Yksi huono puoli kirjassa on: se loppui kesken. Minulle jäi jano saada lukea lisää Anachesta ja hänen elästään. Toivon sydämeni pohjasta asti, että Maria Turtschaninoff kirjoittaa kirjalle jatko-osan tai parikin.
