Kaksi dystopiaa. Vaikka tuntuu kyllä, että nää on pikemminkin utopioita, kun maailma on niin tulesas joka puoella.
Lilian Kallio: Ugudibuu
Tää onkin aikamoinen dystopia suoraan 1970-luvulta! Ollaan Tampereella ja yhtäkkiä ihmiset katoavat kuin savuna ilmaan. Jäljelle jää 4 nuorta naista ja yksi tyttö. Tää on heidän hurja selviytymistarinansa ja oli kyllä aikamoinen! Ensin selvitä järkytyksestä, että ei ole muita ihmisiä, ja selvitä kaaoksesta mikä ympärillä on, kun autot ilman kuljettajia ovat päätyneet ties minne ja taloja on tulessa jne. Mistä saada suojaa, mistä ruokaa, mistä turvaa? Kertakaikkiaan vaikuttava kirja!
Becky Chambers: Veisu luonnonkoneille
suomentanut Kaisa Ranta
Tää taas on ihan eri tyylinen ku Ugudibuu. Tässä asiat ovat jo tapahtuneet kauan sitten, ne mullistukset. Sisarus Dex on ryhtynyt teemestariksi ja matkoillaan kohtaa yhden tietoiseksi tulleen robotin, Nukakaksen (Kirjotäplänukakas) ja heistä tuleekin matkatovereita.
Tää kirja oli ihanan rauhallinen ja pohdiskeleva. Mitään suurta ei tapahdu kuin lähinnä ajatusten tasolla. Tän duologian toisen osan suomennos ilmestyy ens kesänä ja ootan kyllä ihan innolla sitä.
