15 huhtikuuta, 2019

Kun aika loppuu

Elina Hirvosen Kun aika loppuu on todella vaikuttava kirja.




Kun tartuin tähän kirjaan ei minulla ollut kyllä mitään hajua siitä, että mihin lopulta tartuin. Aloin lukea ja huomasin päätyneeni yhden perheen sisälle ja 3/4 perheenjäsenen ajatuksiin. Kirjaa ei voinut laskea käsistään, ainoastaan yöksi väkisten. Luin Lauran ajatuksia ja muistoja elämästään ja heidän perheensä synnystä. Luin Aavan ajatuksia lapsuudestaan ja veljestään Aslakista. Luin Aslakin ajatuksia lapsuudestaan ja siitä, miten hän päätyi Helsingin keskustaan katolle ampumaan ihmisiä.

Jotenkin kirjan kieli soljuu ja vie eteenpäin. Sitä vain lukee ja välillä hämmästelee henkilöhahmojen ajatuksia ja jatkaa, koska haluaa tietää lisää heidän ajatuksistaan. Ainut negatiivinen asia, jonka keksin, oli se, ettei perheen neljännen jäsenen, Eerikin, ajatuksia tuotu esiin. Olisi ollut kiinnostavaa myös hänen näkökulmansa asioihin ja tapahtumiin. Nyt hän oli ikään kuin sivustakatsoja, vaikka Laura kertoikin miehensä ajatuksista. Se ei silti ole sama, kuin jos hän itse olisi kertonut ne.

Tämä kirja todellakin teki muhun vaikutuksen tarinallaan. Huh huh!

2 kommenttia:

  1. Luin tän viime kesänä ja oli kyllä huikee! Oli vaan pakko jatkaa lukemista paahteisella mökin terassilla ja hörppiä välillä appelsiinimehua. :D

    VastaaPoista