16 kesäkuuta, 2021

Kolme runokirjaa ja yksi näytelmä


Kaija Anttonen: En laske, en koskaan - kokoelma saamelaista runoutta

Kaija Anttosen kokoama antologia saamelaisten runoista. Pidin ja haluaisin, että saamelaisten runoja suomennettaisiin enemmän.

Runoilijat:
Rawdna Carita Eira
Sara Margrethe Oskal
Rose-Marie Huuva
Inghilda Tapio
Synnøve Persen
Rauni Magga Lukkari
Nils-Aslak Valkeapää

Suomentanut Kaija Anttonen.




Rea Tiirola-Tyni: Oksat valoa/Kirjeitä Maurice Ravelille

Sain viimein luettua nämä tätini postuumisti julkaistut runokirjat. Oli vaikea tarttua näihin, koska suru edelleen kuristaa mun kurkkua. Olen iloinen, että tein sen silti, vaikkakin kyyneleitä niellen. Nämä runot vaativat vielä uudelleen lukua ja pureskelua. Kaikkia en ymmärtänyt, toiset kalahtivat täysillä. Kuten kuvista voi nähdä, olen merkannut parhaat kohdat. Lukiessa oli mukavaa kuulla Rean ääni runojen riveiltä ja rivien välistä. 

(Vahvat naiset- lukuhaaste: Nainen joka on äiti)





 Inga Ābele: Jasmiini

Luinpa näytelmän pitkästä aikaa. Ihmissuhteiden ja ihmismielen monimutkaisuus tuli hyvin esille tässä näytelmässä. Ollaan me ihmiset värkkejä! Tää on myös sukupolvitarina, koska tässä on naisia kolmessa polvessa. Oli jännä tarina.

Suomentanut Anniina Hankkio

(Vahvat naiset- lukuhaaste: Sukupolvitarina)




Enpä kyllä kovin montaa runokirjaa oo vielä tänä vuonna lukenut. Vois kyllä vähä enemmän! Onko kellään antaa suosituksia?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti