Tartuin tähän kirjaan, koska:
"Multi-award-winning television writer and producer Georgia Pritchett knows a thing or two about anxiety.
From worrying about the monsters under her bed as a child (Were they comfy enough?), to embracing womanhood, (One way of knowing you have crossed from girlhood to womanhood is that men stop furtively masturbating at you from bushes and start shouting things at you from cars. It's a beautiful moment) worry has accompanied her at every turn.
This memoir is a joyful reflection on just how to live - and sometimes even thrive (sometimes not) - with anxiety."
Tässä kirjassa oli kyllä paljon samaistuttavaa ahdistuksen suhteen. Pritchett kirjoittaa niin hyvin erilaisista ahdistuksen aiheistaan. Pidin myös siitä, että kirjoitukset olivat hyvin lyhyitä tai vaan muutaman sivun pituisia. Kirja on Pritchettin muistelmat, vaikka se kyllä välillä vähän unohtui, kun niin upposi lukemaan. Tarinan kaari on kronologinen, alkaa lapsuudesta ja päätyy nykyhetkeen. Ahdistuksen aiheet ovat hyvin laajalla skaalalla, niinkuin voi vain kuvitella elämässä niiden olevankin. Mielenkiintoinen kokoelma kirjoituksia! Suosittelen kyllä lukemaan! Välillä sai vähän nauraakin asioille ja toisinaan hiukkasen vitutti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti