02 lokakuuta, 2022

Julia Pöyhönen & Heidi Livingston: Fanni ja suuri tunnemöykky

Oon kevään ja kesän aikana paljon miettinyt, että mikä siinä on, että päädyn aina uudestaan ja uudestaan pohjalle ja vähintään keskivaikean masennuksen keskelle. Sitte hoksasin, en muista, että mistä, että yksi asia, mitä en käsitellyt edes 5v psykoterapian aikana, on tunteet ja tunnetaidot. Tajusin, ettei mulla oo kunnollisia tunnetaitoja. Siksi päätin sitte alkaa tähän suur'urakkaan eli tutustumaan tunteisiin ja etsimään keinoja, joilla säädellä tunteita oikealla tavalla eikä lohtusyömällä ja tukahduttamalla kuten oon tehny koko elämäni ajan.

Fanni ja suuri tunnemöykky käsittelee tunteiden tunnistamisen ja nimeämisen harjoittelemista.




Kirjoitin GoodReadsiin tästä kirjasta näin: 
"Olipas päräyttävä lukukokemus! Opin ihan uusia asioita tunteista. En esim. tienny, että tunteet on viestejä tarpeista ja auttavat niiden tyydyttämisessä. Tuntuu nololta ja samaan aikaan siltä, että olen uuden äärellä omien tunteiden ymmärtämisessä. Voin vain sanoa, että ihan mahtava kirja ja kuvituskin todella ihanaa ja suloista."

Tunnistin allaolevasta 👇 kuvasta niin hyvin itseni! 
 

Kirjotin tästä kirjasta ylös itselleni:
"Mitä kuuluu tunnetaitoihin? 
- tunteen tunnistaminen
- tunnesanojen osaaminen
- tunteen ilmaiseminen
- tunteen voimakkuuden sääteleminen
- tunteen takana olevan tarpeen ymmärtäminen
- tilanteen ratkaiseminen niin, että tarve tyydyttyy"

Mää en tunnista tai osaa nimetä kaikkia tunteitani. Ne on vaan suuri ahistusmöykky. En osaa ilmaista tunteitani kunnolla. Hyvin moni tunne tulee vaan itkuna ulos, kuten Fannilla tossa ylläolevassa ☝ kuvassa. Osaan säädellä tunteita tukahduttamalla ja syömällä. En todellakaan tiennyt, että tunteet ilmaisee tarpeita ja että ne tarpeet pitäis tyydyttää. Oon kyllä ihan keltanokka näissä jutuissa ja se vähä kauhistuttaa mua. Miksi mulle ei oo opetettu näitä jo lapsena lapsuudenkodissa tai koulussa tai perhekodissa ollessani? Joo, tiiän, oon syntyny -80-luvulla ja ei tämmösiä asioita oo osattu silloin, eikä -90-luvulla eikä -00-luvulla. Kirjassa todettiin, että lapsi oppii kyllä itsekseen keinot tunteiden hallintaan, mutta ne on sitten mitä on. Kuten mulla.

Tuntuu vähän pöljältä avautua tämmösestä asiasta tälleen "julkisesti". Hävettää, ettei mulla oo kunnollisia ja toimivia tunnetaitoja. Mutta ei se oo mun syy. 
Ja onneksi ei oo koskaan liian myöhäistä oppia niitä! 
*helpotuksen huokaus*

6 kommenttia:

  1. Tämähän voisi olla itsellekin kiinnostava kirja! Näissä asioissa on paljon miettimistä. Tunnesäätely on minullekin vaikea laji. Eikä se tosiaan ole sinun tai minun oma syy, jos tunnetaidot ovat hukassa. Onneksi aina ehtii alkaa opetella niitä <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tää sopii mun mielestä ihan tosi hyvin aikuisellekin! Tässä on myös osio, miten aikuisten opettaa lapsille näitä asioita.

      Joo, onneksi näitä ehtii opetella vieläkin, niin sillain on mahollisuus parempaan.

      Poista
  2. Sinähän teet aivan oikein, otat vastuun asiasta nyt aikuisena! Teet sen minkä voit.
    Minullakaan ei ole aina helppoa tunteiden kanssa, vaikka niitä kohtuullisen hyvin tunnistankin. Olennaista on antaa lupa niille, muuten ne edelleen tukahduttaa vaikka tunnistaisikin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Anki! <3 Tää on kyllä aika rankkaa tää opettelu. Eritoten opetella pois tunteiden tukahduttamisesta. On niin helppoa vaan syödä vaikeat tunteet pois.

      Poista
  3. Nykyään tunne- ja turvataitojen opettelu aloitetaan varhaiskasvatuksen puolella. Ne ovat tärkeä taito osata ja ovat tosiaankin hukassa suurimmalta osalta ihmisistä varsinkin Suomessa, jossa lukitaan kaikki tunteet syvälle ja ollaan hiljaa, vaikka tuntuisi miltä. Tunteiden sanottaminen on tärkeä taito osata.
    Tsemppiä tunnetaitojen opettelemiseen <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On ihan loistavaa, että nykyään tunnetaitokasvatus alkaa jo niin varhain!

      Kiitos tsempeistä! <3

      Poista