07 helmikuuta, 2023

Siiri Enoranta: Josir Jalatvan eriskummallinen elämä

No olipas tämä kirja! 😅



 

Tää kirja oli pettymys kehollisuuden kuvauksen takia. Sivuhenkilöt oli onneksi mainioita, vaikka päähenkilöt oli plääh.

Kirjan pääjuoni on se, että Micholei vasarin temppujen takia vaihtaa kehoa tiuhaan. Oma keho katoaa ja tilalle tulee joku ihan muu keho, kunnes taas se keho katoaa ja oma keho tulee takaisin. Poikaystävänsä Josir päättää lähtä metsästämään tätä vasaria, että Miho saa kehonsa kokonaan takaisin ja niin hän kasaa sirkuksen, ostaa junan ja koko konkkaronkka lähtee jahtiin etsimään tätä vasaria kiertävän sirkuksen muodossa.

Se kehollinen kuvaus. Odotin jotain muuta, ku mitä sain. Lähinnä tää tuntu olevan valitusta väärästä kehosta ja Mihon ja Josirin pakkomielteistä seksiä millon minkäki Mihon kehon kanssa. En saanut sellaista syvällistä ja oivaltavaa kehon ja kehollisuuden pohdintaa, jota oisin kaivannu. Toki ymmärrän, että oma keho on oma keho ja Mihon tilanteessa itsestäki tuntuisi kauhean pahalta. Mutta silti. Ärsyttävintä oli, ku Miho heräsi hyvin lihavan ihmisen kehossa ja vaan häpesi ja inhosi sitä kehoa ja Josiriakin se keho ällötti. Huokaus. Läskivihaa tähän kaivattiinkin. 

Sivuhenkilöt eli sirkuksen väki. He olivat mainioita hahmoja! Erilaisia, omanlaisia. Pidin heistä oikeastaan kaikista. Jokaisella oli oma taustansa, jota avattiin pikkuhiljaa ja kaikki olivat inhimillisiä ja kehittyivät ihmisinä kirjan aikana. Toisin ku päähnekilöt Josir ja Miho. Argh. He eivät kyllä kehittyneet vaan pysyivät koko ajan samanlaisina seksibilehuumehurjastelijoina.

Kirjan loppuki oli vähän plääh. Toki kiva, että Miho sai kehonsa kokonaan takaisin, mutta muuten oli jotenkin liiankin kätevää.

Mietin, että annanko kirjalle 2 vai 3 tähteä. Päädyin kolmeen, koska teksti oli niin sujuvaa lukea ja koska kaikki kirjan sivuhenkilöt oli niin mielenkiintoisia. Neljään ja viiteen tähteen ois päähenkilöiden pitäny olla parempia yms. Lisäksi kirjan nimi on kyllä harhaanjohtava. Parempi ja paikkansapitävämpi ois ollu Micholei Rostuksen eriskummallinen elämä. 

Mutta olipa lukukokemus!😅

2 kommenttia:

  1. Minä pidin tästä hyvinkin paljon silloin kun sen luin. En toisaalta tainnut osata odottaakaan yhtään mitään, koska Enorannalla on aina niin villejä kuvioita. :D

    VastaaPoista