Vielä yksi kirja mukaan Pride-lukuhaasteeseen!
Tää on jääkiekkoilija Janne Puhakan tarina ja ei pelkästään se, vaan tässä kirjassa käytiin läpi asiaa laajemminkin seksuaalivähemmistöjä suhteen niin jääkiekon kuin muun urheilun parissa.
Ensin Puhakka kertoo oman tarinansa itsensä löytämisestä ja ns. kaapista ulos tulosta uran loputtua. Sitten Puhakan perhettä haastatellaan ja myös Puhakan puoliso Rolfia omissa luvuissaan.
Näitten jälkeen kuullaan Puhakan pelikavereita, pelaaja-agentteja ja valmentajia. Seitsemännessä luvussa haastatellaan aiheesta jääkiekkomaajoukkueen päävalmentajaa Jukka Jalosta ja ex-jääkiekkoilija Ville Leinoa (Billebeinon perustaja). Sitten ääneen pääsevät leijona Ronja Savolainen ja ex-jellona Venla Hovi.
Hypätään hetkeksi maailmalle ja kuullaan ensimmäistä avoimesti homoa jääkiekkotuomaria Dre Baronea ja ensimmäistä julkisesti homoa pelaaja-agenttia Bayne Pettingeriä. Sitten päästään vielä asiantuntija-haastatteluihin. Dosentti ja tutkija Marjo Kokkonen ja Olympiakomitean vastuullisuuspäällikkö Elina Laine puhuvat seksuaalivähemmistöistä tutkimusten ja työn tuoman tiedon kautta. Lorun lopuksi vielä Puhakka kirjoittaa elämästään nykyhetkessä.
Kirja on täynnä asiaa ja se asia ei ole kauhean positiivista. Urheilumaailma ja eritoten jääkiekkomaailma on tosi vanhoillinen ja ahdas erilaisia ihmisiä kohtaan. Kaikkien pitäisi olla samasta muotista tai joutuu kestämään pelaajakaverien ja jopa valmentajan kiusaamista. Yllättävää oli se, että naisleijonia pidetään suurin piirtein automaattisesti lesboina, kun taas miesleijonat eivät voi olla muuta kuin heteroita. Todella kummallista!
Se hyvä asia kirjasta tuli kuitenkin esiin, että muutosta parempaan on tapahtunut ja tapahtuu kaiken aikaa, vaikkakin hyvin hitaasti.
