29 elokuuta, 2019

Anastasia ja Nimeni on Pjotr

Olen nyt vähän ihastunut kauhukirjallisuuteen, kun olen löytänyt sellaista täysin itselleni sopivaa kauhua. Lasten ja nuorten kauhukirjat ovat mulle just passeleita! Oon herkkä ja eläydyn niin kovasti, etten pystyisi lukemaan aikuisten kauhukirjoja. En pysty edes katsomaan kauhuelokuvia, hyi kamala.




Ilkka Auerin kauhukirjat on olleet mulle todellinen löytö. Domowikin luin jo aiemmin ja nyt tartuin sitten Anastasiaan. Anastasia olikin hyvin kutkuttava teos! 

Kristian lähtee kesänviettoon mummolaan Porkkalaan. Siellä odottaa ystävät Elsa ja Matias ja ihana kesä. Mutta, Friggesbyssä on tapahtunut outoja kuolemantapauksia ja katoamisia. Kristian alkaa ystäviensä kanssa selvittää niitä ja huhheijaa mitä sieltä selviääkään! Alkaa ihan rytisten tapahtua kaikkea ja minua lukijana jännitti välillä niin paljon, ettei voinut lukea tätä kirjaa enää klo:20 jälkeen. 

Pidin kirjassa paljon siitä, että juoni oli venäläisten vallassaan pitämien alueiden ja kuolleen tsaariperheen ympärille kääritty, kuten kirjan nimikin vihjaa. Muistan lapsena Anastasiaan liittyneiden huhujen kiehtoneen mua ja saaneen mun mielikuvituksen lentoon. Tässä kirjassa Anastasian kohtalosta on mielestäni hieno versio.



Nimeni on Pjotr on novelli, joka on lisätarina Anastasiaan ja jonka pääsee lukemaan tästä linkistä. Novelli oli sopivan jännä ja itse kun eläydyn aina vähän turhankin hyvin tällaisiin juttuihin, niin jännitti tätä lukiessa. Tää oli sopivan lyhyt ja sopivaa luettavaa sateisen harmaalle päivälle. 


Nyt kun oon päässyt kauhukirjallisuuden makuun, ni aion ottaa selvää, että kuka muu ois kirjoittanut tällaista just mulle sopivaa kauhua. Aion suunnata lasten- ja nuortenosastolle kirjastossa mitä pikimmiten! 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti