Katja Klengel: Girlsplaining

Mitähän tästä sarjakuvasta osais sanoa? Monia asioita tunnistin omasta elämästäni. Toisia taas en niinkään.

Tässä oli seitsemän eri tarinaa, joissa Klengel kertoo asioita elämäänsä liittyen. Niistä varmasti suurin osa on kaikkien naisten tunnistettavissa. Asioita käsiteltiin karvoituksesta ja lisääntymiseen ja siltä väliltä. Välillä hyvinkin osuvaa asiaa. Esim. karvoituksen suhteen muistan, ku aloitin säärikarvojen ajelemisen 15-vuotiaana, koska uskoin, että niin pitää tehdä. Voi voi. Monesti oon ollut ärtynyt siitä kuinka paljon vaivaa siinä on ja kuinka sääret ei pysy sileänä kuin hetken, kun jo sänkeä pukkaa. Nyttemmin oon ollu jo yli 3v ajelematta karvojani. Oon siitä onnellisessa asemassa, että mun karvat on tosi vaaleita ni ei sitä oikeastaan edes huomaa, etten enää aja esim. säärikarvoja. Kainalokarvat taas mulla on kummat, kun niitä ei juurikaan edes ole, joten tarve niiden ajeluun on vähäinen. Ja silti niitäkin vähiä ajelin vuositolkulla, koska niin nyt vaan piti tehdä. Argh. Ja kukaan ei vaadi näitä miehiltä, vaikka aihetta oiskin siinä mielessä, että heillähän niitä karvoja vasta onkin! Toinen argh. Mutta joo, kyllähän tää sarjakuva-albumi herätti tällaisia ajatuksia hetkittäin paljonkin. Karvarauha ois erittäin suotavaa kaikille ihmisille, oli niitä karvoja sitten paljon tai vähän. Samaten rauha kasvaa ilman tällaisia kummia paineita ois hyvä kaikille lapsille ja nuorille.