Aurinko on tähti

Aah, kyllä mää tykkään Nicola Yoonin kirjoista, niiden lopuista huolimatta. 

"Natasha uskoo tieteeseen ja tosiasioihin. Ei kohtaloon eikä toteutumattomiin unelmiin. Kun hän tapaa New Yorkissa Danielin, hänen perhettään odottaa maasta karkotus samana iltana, eikä rakastuminen ole vaihtoehto.

Daniel on aina ollut hyvä oppilas ja tehnyt mitä häneltä odotetaan. Hän ei ole ollut runoilija, saati unelmoija. Mutta kun hän näkee Natashan, kaikki muu unohtuu. Jokin tytössä saa Danielin uskomaan, että kohtalo tarjoaa heille kahdelle poikkeuksellista tarinaa.

Jokainen elämän hetki on johtanut tähän yhteen tuokioon. Edessä on miljoona erilaista tulevaisuutta: mikä niistä toteutuu?" GoodReadsista tää juonitiivistelmä.

Tykkäsin, ku tää kirja ajallisesti sijoittuu yhteen päivään. Kaikki tapahtuu sinä aikana. Juonena pääsee tosiaan seuraamaan Natashan ja Danielin mielestäni epäuskottavaa höttöä olevaa rakkaustarinaa, mutta se nyt meni siinä sivussa, koska kirja muuten oli niin vetävä ja juoni eteni koko ajan. En usko, että rakkaus voi syntyä yhden päivän aikana. Kyllä se oikeasti vaatii paljon enemmän aikaa ja kaikkea muuta.

Yoon osaa tosiaan kirjottaa. Hänen tyyli iskee muhun. Tykkään myös siitä, että päähenkilöt ei oo valkoihoisia, niinku kirjoissa yleensä on. Tätä tarvittaisiin enemmän. Enemmän ei-valkoisia päähenkilöitä. 

Kirjan loppu saa multa tässäki miinusta. Ei kyllä niin paljon ku Kaikki kaikessa- kirjassa, haha. En paljasta loppua sen kummemmin, saatte ihan itse lukea. Vaihtoehtoinen loppu oli myös ihan jees. Se pelasti ja sai mut paremmalle mielelle.