04 marraskuuta, 2019

Paasto

Tartuin tähän vähän pakon eessä, ku joku onneton oli varannu tän kirjastosta ja tietysti piti rueta lukemaan äkkiä, että kerkiän, ennen ku pitää palauttaa. Paasto teki mitä pitikin, imaisi minut mukaansa jo ensimmäisiltä sivuilta ja luin tämän yhden päivän aikana, melkeinpä yhdeltä istumalta. Paasto pisti ahmimaan!




Yksinkertaisuudessaan tämä kirja kertoo Matiaksesta, hänen uskonkriisistään ja mitä siitä seurasi. Minua vähän pelotti ennen kirjan aloittamista tuo uskonkriisi, että kuinkas hengellistä diipadaapaa tämä kirja sen takia on. No ei onneksi ollut! Matiaksen kriisiä oli suorastaan mukavaa seurata, jos niin voi yhdestäkään kriisistä sanoa. Mielen kiemurat ovat ihmeellisiä.

Kirjan myötä sain pienen pintaraapaisun ortodoksisuuteen. Ortodoksisuus ei ole itselleni sen kummemmin tuttu, niinkuin ei mikään näistä isoista uskonnoista. Uskonnosta ja uskosta on näköjään silti mielenkiintoista lukea. Ainakin jos asiasta osataan kirjoittaa vetävällä tavalla. Uskonkriisi on hyvin universaali asia. Se on tuttu myös itselleni ja sen myötä jätin vuosia sitten uskonnollisuuden elämästäni kokonaan.

Suosittelen lukemaan tämän kirjan! Oli ahaa-elämys itselleni se, että uskostakin voi kirjoittaa mielenkiintoisesti ja niin, että se saa ahmimaan kirjan yhdeltä istumalta.

PS: Sain jonku virtapiikin ja naputtelin kirjapostauksia menemään yhen illan. Sitten en ookaan enää jaksanu tehä yhtään mitään. 

4 kommenttia:

  1. Uskonto on kyllä aihe, jota yritän kiertää, mutta se on ihan mahdoton tehtävä. Tästä kirjasta tiesin, että siinä on uskonkriisi, enkä lukenut sitä sen vuoksi. Ihastuin suunnattomasti Annalan Värityskirjaan. Ortodoksisuus ei ole ihan niin paha juttu, jos uskonto pitäisi valita. Koska lähisukuun kuuluu ortodokseja, olen osallistunut jo vuosia ortodoksien kirkonmenoihin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Värityskirjan takia minäki tartuin tähän! En varmaan muuten ois.

      Poista
  2. Minuakaan eivät uskontopohdinnat yleensä innosta, mutta niissäkin tosiaan voi tulla eteen positiivisia yllätyksiä. Esimerkiksi vankilapappi-Ingridistä kertova kirjasarja oli aika kiintoisa vahvasta uskonnollisesta vivahteesta huolimatta.

    Marko Annalan Värityskirja kiinnostaa. Haluan lukea sen ensin ja sitten jos pidän, niin varmaan tämä menee siinä imussa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se Värityskirja kannattaaki lukea eka. Minusta se oli jopa parempi ku tämä. Vaikka toisaalta aihe/asia kirjoissa niin erilainen, että voiko verrata.

      Poista