Kudottujen kujien kaupunki

Kudottujen kujien kaupunki on monitulkintainen kirja. 

Kirja on kaunis rakkaustarina. Väliin kirjan maailman asioista ei saanut otetta, että mitä mikäkin meinaa. Mikä tää homma on, että katuja on kudottu ja miksi ja mitä ja häh? Kirjan maailmaan kaipasin selkeyttä. Itse juoni ja tarina oli mielenkiintoinen ja eteni hyvin. Henkilöistä pidin, vaikka heidän tarinansa olivatkin orpoutta täynnä. Eliana ja hänen veljensä Janos ovat orpoja, sekä Elianan rakastettu Valeria (jonka hän löytää kirjan alussa kallioilta loukkaantuneena ja kieli irti leikattuna) on orpo.

Kirjassa tuotiin hyvin esiin mitä voi tapahtua, kun tiettyihin ihmisryhmiin isketään leima, kuten kirjassa kirjaimellisesti tehdään, kun heidän otsaansa tatuoidaan merkki, ja miten heitä sitten kohdellaan, syrjitään ja kartetaan. Miten jotkut ihmiset ovat toisten yläpuolella, kuten salaperäinen Neuvosto. Miten maailma voi kirjaimellisesti romahtaa, kuten kirjan saari maailman tulviessa ja maan järistessä. Miten kaiken kaaoksen keskellä voi silti olla rakkautta ja tehdään työtä kaikkien hyväksi, vaikka sitten salaa.

Pidin tästä, vaikka välillä olinkin kirjan maailman suhteen vähän pihalla. Kirja on hyvä kuvaus esim. natsismista ja sen seurauksista. Tai siitä, että mitä kohti nykymaailma on menossa, jos ei pidetä puolia ja vastusteta ihmisoikeuksien tallomista. Ja mistä itse eniten pidin: aina on toivoa ja hyviä ihmisiä.