Tässäpä kirja, jonka luettuani voin sanoa, että onneksi luin. Tää nimittäin lähti käyntiin niin tahmeasti, että 50 sivua luettuani mietin jo jättäväni kesken.
Jostain syystä en silti jättänyt tätä kesken. Ehkä Yksin Marsissa kirjan takia, ku se oli hyvä. Jatkoin lukemista ja sitten juoni nytkähti yhtäkkiä kunnolla eteenpäin ja sen myötä kirja nappasi imuunsa. Sen jälkeen kirjaa ei halunnut enää laskea käsistään!
Kirjan päähenkilö Jazz on aikamoinen tapaus. Toisaalta vähän ärsytti ja kyllästyttikin se tyyli, miten hän asioista ajatteli ja kommentoi. Tiiättekö sen semmosen rempseän ja räväkän menon? Joka on aluksi hauskaa, mutta jatkuessaan alkaa tylsistyttää. Sitä tässä kirjassa oli paljon ja en tykännyt. Juoni oli kuitenkin niin vetävä, kun vauhtiin pääsi, että se antoi anteeksi paljon. Ja se rikos, se oli melkoinen ja ainakin itselleni odottamaton. Kirjan miljöö on kans mielenkiintoinen.
Kokonaisuudessaan kirja oli hyvä ja melkein haluais jatkoa tälle, että mitä Jazz on sitten toheloinut.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti