04 toukokuuta, 2023

Julia Pöyhönen & Heidi Livingston: Fanni ja liian jännittävä yö

Tunnetaitokirjojen lukeminen jatkuu tauon jälkeen. Palasin taas Fanni- sarjan pariin. Tällä kertaa on vuorossa pelkojen voittamisen harjoitteleminen.




 Tästä kirjasta kirjoitin vain muutaman jutun ylös:

"Sisäinen puhe tarkoittaa mielen sisäistä puhetta eli sitä tapaa, jolla puhumme ajatuksissamme itsellemme."
Jännä, että tää on ollu mulle niin vaikea käsittää. No, onneksi nyt käsitän.


"Sisäinen puhe ohjaa sitä, miten tulkitsemme maailmaa ja kuinka voimakkaita tunteita koemme."
Mun sisäinen puhe on ollu aina enimmäkseen negatiivista ja masentuneen ihmisen puhetta. Huomaan sen eron nyt, ku mulla on masennuslääkitys.


"On tärkeää oppia huomaamaan, millä tavalla puhuu itselleen. Yhtä tärkeää on ymmärtää, että puheen sävyllä on suora vaikutus siihen, miltä itsestä tuntuu. Omia tunteita voi oppia säätelemään pysäyttämällä tietoisesti kielteisen sisäisen puheen ja korvaamalla sen myönteisellä, kannustavalla ja rauhoittavalla puheella."
Mää ensin opin kyseenalaistamaan omat ajatukset. Että onko tää nyt oikeasti totta, että oon maailman paskin ihminen jne. Kaks vuotta sitten aloin opetteleen itsemyötätuntoa. Se oppi on alkanu nyt menemään perille ja puhun itselleni nykyään enimmäkseen neutraalisti tai kivasti. Monesti aloitan sisäisen puheeni sanalla rakas.


"On tärkeää puhua itselleen myönteiseen sävyyn, sillä vain myönteinen puhe kannustaa tekemään hyviä valintoja, yrittämään uudestaan ja ylittämään itsemme."
Tää on niin perkuleen totta! Menin ennen aina ruoskaa ja piiskaa- linjalla. Haukuin itteni pataluhaksi aina ku epäonnistuin, oli se epäonnistuminen sitten kuinka minimaalista tahansa. Nyt ku mun sisäinen ajatusmaailma on saanu uuden suunnan, niin mulla on kasvanu motivaatio ihan hirveästi kaikkeen tekemiseen ja jaksan paremmin yrittää uudelleen ja kaikkea tämmöstä. Nyt pystyn myös paljon helpommin huolehtimaan ittestä, ku ei oo koko ajan ruoskinta käynnissä.


Ajatuksia tää kirja herätti! Huomaamaan, että meen kohti parempaa koko ajan pikkuhiljaa!

2 kommenttia:

  1. Hienoa kuulla!
    Itselläni ei kyllä masennusjaksoissa onnistu mikään, se piiskaus on armotonta. Nyt kun ollaan ns. normitilassa pitkästä aikaa, niin ei olekaan vaikea torjua negatiivista ajattelua.

    VastaaPoista