Nämä kaks prinsessakirjaa oli kyllä hyvin samankaltaisia. Eroavaisuuksiakin sentään on. Tykkäsin kyllä molemmista.
Sanna Mander & Anna Sarve: Prinsessakirja
Tässä kirjassa oli satuprinsessoja ja myös niitä oikeasti eläneitä prinsessoja. Kirjassa tuotiin esiin erilaista tietoa prinsessoista. Kirja sisälsi myös kolme satua ja niistä tykkäsin paljon. Hyvän mielen kirja! Lapsenahan sitä tuli fanitettua kaikenlaisia prinsessoja.
Satu Erra & Johannes Erra, Ilona Partanen: Todellisten prinsessojen kirja
Tässä kirjassa oli vain oikeasti eläneitä prinsessoja, aina Egyptin Hatsepsutista Ruotsin Victoriaan. Useasta prinsessasta oli jonkinlainen henkilökuva ja osa mainittiin esim. tietoiskujen yhteydessä. Tykkäsin paljon tästä! Ilahdutti tietää erilaisista prinsessoista.
Heh, Hatsepsutin nimen kuullessa mulla alkaa aina päässä pyörimään se lasten runo Hatsepsutin hovikissa. (Runo löytyy esim. täältä.) Muistan sen punakantisen lorukirjan, jossa se oli. Tais olla sen niminen kuin Kaksi kukkopilliä. No, nyt eksyin aiheesta. Takas prinsessoihin! Lapsena haaveilin, että olisin prinsessa. Kukapa ei ois halunnu ihania mekkoja ja kopisevia kenkiä? Entä ne kruunut ja tiarat!? Meillä oli lapsena semmosia pahvisia tiaroita, joissa oli takana kuminauha ja olivat niin monessa leikissä mukana, kunnes hajosivat. Sitte ku vielä saatiin tuliaisina upeat mekot Arabiemiraateista, ni johan oli prinsessaolo. Ne oli vaaleanpunaisia ja niissä oli melkoinen kerros tyllihameita päällekkäin ja lisäksi oli kimaltavia "timantteja" miehustassa. Muistan kun vanhimman pikkusiskoni kanssa pidettiin niitä mekkoja serkkumme häissä ja tuntui, että ollaan morsiusneitoja ihan. Voi niitä aikoja!
Nämä kaks kirjaa toi mieleen niitä mukavia lapsuusmuistoja. Onneksi niitäkin on!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti