Kirjastossa törmäsin tällaisiin pieneen ja ohkaiseen kirjaan dekkarihyllyssä. Koska pidän paljon Camilla Läckbergin kirjoista, pitihän se tämä Mantelintuoksua lumimyrskyssä lainata.
Tämä pienoisromaani oli minulle vähän pettymys. Pidin siitä, että Fjällbacka- sarjasta tuttu Martin Molin oli tässä päähenkilönä. Mutta sitten se muu. Kirja lähtee hyvin käyntiin ja juonikin on ihan mielenkiintoinen. Se mikä sai minut pettymään tähän, oli kirjan loppu. Kirja oli siihen asti pitänyt minua mielenkiinnon vallassa ja sitten loppuratkaisu oli mielestäni niin juosten kustu, että suoraan sanottuna vituttti. Ääh. Plus se, että tolla juonella olis voinu kirjoittaa pidemmänkin romaanin ja loppuratkaisun olisi voinut tehdä muutenkin kuin töksis töksis. Oikein alkaa ärsyttämään tätä kirjoittaissakin, joten jätän tämän arvion tähän ja lähden keittämään rauhan teetä.
Rauhan teetä, mainio idea :D Olen muuten lukenut yhden Läckbergin dekkarin (Jääprinsessä eli sarjan eka kirja) ja minun olisi varmaan pitänyt keittää rauhan teetä sen luettuani. Ei ollut ollenkaan minun makuuni :D Mutta niin maut vaihtelee ja hyvä niin. :)
VastaaPoistaTee on monesti rauhottavaa ni se on rauhan teetä. :D Ei kaikki kirjailijat oo kaikkien makuun ja hyvä niin. Oiskait se vähän tylsää, jos aina tykättäis kaikista samoista?
Poista