Mun runojenlukemisvuosi senkun jatkuu! Tässä taas muutama lukemani runokirja.
Lyyra Virtanen: Epätodellisuus
Jos ihmettelet nimiä, niin runoilija on vaihtanut etunimensä.
Tää runokirja oli aivan mahtava. Samaistuin lujaa Virtasen runoihin! Hän sanoittaa ja käsittelee niin osuvasti mielenterveyteen liittyviä ongelmia, että ihan hengästytti lukiessa.
Iso suositus tän lukemiselle!
Emily Dickinson: Golgatan kuningatar
Dickinson taas ei sitten uponnut. En jotenkin ymmärtänyt hänen runojaan. En saanut niistä kiinni. En tajunnut, mitä hän halusi niillä sanoa. Ei vaan ollut mun juttu. Ehkä saatan silti vielä kokeilla hänen jotain toista runokirjaansa ihan mielenkiinnosta. Onhan Dickinson niin iso nimi.
Aale Tynni: Vuodenajat
Tynni oli sentäs parempi ku Dickinson. Joitain hyviä runoja löyty tästä, vaikka kaikkea en älynny. Toisaalta, ei kaikkea tarvi älytäkään. Kuitenkin tää herätti mulla kiinnostuksen Tynnin muuhun tuotantoon, niin lukenen lisää hänen runojaan.
Sellaisia lukenut. Ootko lukenu jonku näistä? Suosituksia antaa?
Olen lukenut Golgatan kuningattaren. Pidin siitä enimmäkseen, vaikka ei toki jokainen runo tehnyt vaikutusta. Olen huomannut runojen kohdalla yleisesti, että aika usein joku yksittäinen tietty runo iskee, mutta välttämättä muu runoilijan tuotanto sitten ei niinkään.
VastaaPoistaMulla on sama homma! Ja sitte on runoilijoita, joilta vaan yksittäiset ei iske. :D
Poista