Tänään tarjolla kaksi ihan erilaista kirjaa. Esseekokoelma ja psykologinen romaani.
Eila Pennanen: Tunnustelua - kirjallisuusesseitä
"Eila Pennanen aloittaa kokoelmansa käsittelemällä kahta englantilaista kirjailijaa. E. M. Forster, "liberaali, joka vaikeni", on antanut aihetta sivuta yleisemminkin kysymystä siitä, miksi kirjailijat joskus luopuvat kirjoittamisesta näennäisesti kesken uraansa. Aldous Huxley'n asennoitumista tarkastellaan virkeästi, vähän ilkeästi ja huvittuneestikin erään hänen laatimansa esseen pohjalta. Seuraavassa osastossa kirjoittaja tulkitsee Volter Kilven tuotantoa ja sen taustaa lähtökohtinaan "kaksi Volter Kilven henkilöhahmoa" ja "Vaasan Villen fregatti". Aiheet on saatu romaneeista "Kirkolle", "Antinous" ja "Alastalon salissa". Naisia taakankantajina ja sijaiskärsijöinä tutkitaan viimeisen osaston kolmessa esseessä, joissa Eila Pennanen naisen intuitiollaan avaa vakuuttavia näkymiä Maria Jotunin, Marlen Haushoferin ja Iris Murdochin teoksiin. Päätteeksi esitellään japanilaisen Junichiro Tanizakin tuotantoa.
Eila Pennanen kuuluu kriitikoittemme eturiviin. Ensimmäistä esseekokoelmaa laatiessaan hän on pitänyt silmällä kokonaisuutta ja laajoja asiayhteyksiä. Näin siitä on tullut poikkeuksellisen yhtenäinen, kun eri kirjailijoiden kohdalla tuodaan esille uusia aspekteja. Eila Pennasen tapa paneutua kirjoihin on lukijalle antoisa myös sikäli, että hän ottaa huomioon kirjailijan persoonallisuuden ja tarkastelee sen heijastumista teoksissa. "
Tää oli kiinnostava esseekokoelma! Pennanen osaa kirjoittaa niin, että minulla herää kiinnostus kirjoista joista hän kirjoittaa. Varsinkin Haushoferin ja Murdochin teoksien lukeminen alko kiinnostaa paljon.
Haluan lukea Pennaselta paljon lisää!
Sara Razai: Olen etsinyt sinua
suomentanut Jaana Nikula
"On kulunut noin vuosi WTC-iskuista, Irakin sotaa valmistellaan. Ilmassa on levottomuutta, jotakin kaoottista. Mutta turkulaisen 26-vuotiaan ekonomin, Annika Anderssonin elämä ei ole kaoottista. Hän elää varman päälle ja hoitaa työnsä säntillisesti. Mutta jonkin rauhattomuuden ajamana Annika lyöttäytyy seurueeseen, joka istuu iltojaan Bailando-baarissa. Siellä on usein yksikseen myös poika, jonka nimeä kukaan tytöistä ei tiedä. Annika tutustuu poikaan, 19-vuotiaaseen Samimiin, kodittomaan Tabestanista tulleeseen pakolaiseen. Se muuttaa Annikan elämän. Annika löytää itsensä paikoista, joista hänellä ei ollut aiemmin aavistustakaan: pizzeriasta, jossa pojat tekevät töitä muukalaispassiensa turvin ympäri vuorokauden, seitsenlapsisen perheen olohuoneesta turkulaislähiössä tai keskeltä ihmisiä, jotka tulevat sodasta mutta eivät löydä rauhaa. Romaani etenee kepeästi ja paljastaa samalla syviä teemoja. Ruotsinkielisen Annikan ja suomea niin ikään vähän puhuvan Samimin tarina on ainutkertainen päänavaus teemoihin, joita suomalaisessa kirjallisuudessa ei ole käsitelty. Razai kirjoittaa tuoreesti, oivaltavasti ja suoraan Annikan ja hänen ystävien odotuksista ja jännityksen halusta, toisen maailman kohtaamisesta, ennakkoluuloista, stereotypioista ja rakastumisesta - elämän suunnanmuutoksista."
Tää oli jännä kirja. Oudon lakoninen ja vetävä yhtäaikaa. Piti lukea loppuun asti. En osaa vieläkään pukea sanoiksi lukukokemustani.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti