Tykkäsin tästä kirjasta hitokseen ja tuntuu vaikealta eritellä syitä, mutta koitanpa tehä niin joka tapauksessa.
Kirjan juoni on se, että Mike ja Ben ovat yhdessä ja sitten Mike saa kuulla, että hänen isänsä on kuolemassa syöpään ja hän päättää lähteä Japaniin isänsä luokse. Samaan aikaan Miken äiti tulee Japanista vierailuille Miken luo Yhdysvaltoihin ja niinpä sitten käy niin, että Miken äiti jää Benin kanssa Miken ja Benin asuntoon ja Mike taas matkustaa Japaniin. Ja miten sitten asiat etenevät tästä pisteestä? Mike ja Ben kertovat vuorollaan.
Miken ja Benin suhde on kriisissä. Se selviää hyvin pian. Minun silmiini suurin ongelma on se, etteivät he puhu toisilleen. Asioita kyllä sanotaan, muttei niitä tärkeimpiä, niitä isoimpia, jotka tarvisi sanoa ääneen. Itse olen oppinut sen, että parisuhde tai ystävyyssuhde ei pysy kasassa, jos ei puhu. Sen taidon voi onneksi oppia! Lisäksi Mikella ja Benillä molemmilla on omat ongelmansa vanhempiensa suhteen. Miken isä on hylännyt hänet lapsena ja äiti huolehtinut hänestä sitten omalla tyylillään. Benin isä taas juo ja vanhemmat ovat eronneet ja Ben jollain tavoin vieraantunut äidistään seen jälkeen. Nämä jutut myös heijastuvat Miken ja Benin parisuhteeseen.
Tää kirja on aika symppis ja Washington on osannu kirjoittaa parisuhteen koukeroista tyylillä, joka sai jatkamaan kirjan lukemista sivun toisensa jälkeen. Yllättävää, kun itteeni ku ei oikein kauheena jaksa parisuhdedraamat kiinnostaa lukea tai kattoa. Mieluummin luen ystävyydestä ja muista ihmissuhteista. Mutta tää kirja oli kyllä lukemisen arvoinen! Ja loppukin jäi mielenkiintoisesti auki. Tähän kirjaan jos sais jatkoa, niin lukisin!
