Koska olen kiinnostunut ja saanut silmäni auki rasismin suhteen niin tartuin tähän Reni Eddo-Lodgen kehuttuun kirjaan.
Kirjassa käydään läpi Iso-Britannian historiaa rasismin suhteen, sekä kerrotaan millä eri tavoilla rasismi näkyy esim. vaikka rikostutkinnassa, jossa mustien ja ruskeiden ihmisten kokemat rikokset jäävät ratkaisematta, koska valkoiset poliisit eivät niitä tutki kunnolla. Kirja oli silmiä avaava ja pisti taas miettimään, että eihän tässä hommassa ole mitään järkeä. Ei valkoinen iho tee kenestäkään parempaa tai arvokkaampaa ihmistä. Ei omasta poikkeavat tavat ja kulttuuri tee kenestäkään huonompaa ja arvottomampaa. Miksi ihmiset ovat niin paskoja?
Rasistisia ajatuksia ja asenteita löytyy omastakin päästä vaikka kuinka paljon. En ollut aiemmin tajunnut edes sitä. Ne olivat vain normaaleja ajatuksia ja normaaleja asenteita, joihin ei kiinnittänyt edes huomiota. Nuo ajatukset ja asenteet sitä on oppinut jo äidin maidosta niinkuin varmasti suurin osa meistä valkoihoisista suomalaisista. Eikä niitä ajattele sen kummemmin, koska on normaalia ajatella niin. Oon onnellinen, että olen itse herännyt tähän nyt kolmikymppisenä ja että voin muuttaa omat ajatukseni ja asenteeni. Muita en voi muuttaa, mutta itseäni voin ja muutan.
Kirja on kehujensa arvoinen ja avarsi lisää omaa maailmaani.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti